Gerbiili FAQ

Tältä sivulta löydät vastaukset yleisimpiin gerbiiliaiheisiin kysymyksiin, niihin, joihin me Suomen Gerbiiliyhdistys ry:n aktiivi-ihmiset olemme vuosien varrella usein vastanneet. Mikäli sinulla on kysyttävää gerbiileistä, lukaise ensin tämä sivu läpi. Gerbiilien sairauksista sekä kasvatuksesta kerrotaan omilla sivuilla. Tutki siis em. sivuja, mikäli kysymyksesi liittyy gerbiilin sairauksiin tai kasvatukseen. Jos et löytänyt vastausta ongelmaasi, voit kysyä gerbiilien hoidosta Pulmarummusta ja gerbiilien kasvatuksesta sekä jalostuksesta gerbiilien jalostusneuvojalta. Kysymykset on ryhmitelty seuraavien aihepiirien mukaan:

Yleistä
Ruokinta
Asunto ja varusteet
Hoito
Käsittely
Käyttäytyminen
Poikasten teettäminen
Näyttelyt

Yleistä

Olen allerginen, voinko ottaa itselleni gerbiilin?
Gerbiileistä irtoaa allergeeneja siinä, missä muistakin eläimistä. Vaikka et välttämättä ole allerginen itse gerbiilille, voi puru- ja heinäpöly aiheuttaa sinulle oireita. Mikäli sinulla tai jollakin perheenjäsenelläsi on todettu eläinallergia, on parempi ettet hanki itsellesi gerbiilä.

Minulle on sanottu, että gerbiilit eivät haise ollenkaan. Pitääkö tämä paikkaansa?
Gerbiilin virtsa ja uloste ovat hyvin miedon hajuisia. Tästä johtuen gerbiili on lähes hajuton muihin lemmikkieläimiin (hiireen, rottaan, marsuun, hamsteriin) verrattuna. Toki gerbiilinkin terraario haisee, jos sitä ei pidetä puhtaana ja purut vaihdetaan vain harvoin.

Voinko hankkia vain yhden gerbiilin, jos pidän sille paljon seuraa?
Mielellään ei. Gerbiilit ovat sosiaalisia laumaeläimiä ja niitä tulisi aina olla vähintään kaksi. Etenkin urokset viihtyvät myös isommissa laumoissa. Vaikka ihminen kuinka pitäisi seuraa gerbiilille, ei se koskaan korvaa oman lajitoverin seuraa. Gerbiiliä voi pitää yksin vain siinä tapauksessa, ettei se hyväksy itselleen uutta kaveria, esimerkiksi sen kumppanin kuoltua. Kahden gerbiilin hoitamisesta ei edes aiheudu yhtään sen enempää työtä kuin yhdenkään gerbiilin hoidosta.

Tulevatko vain uros ja naaras toimeen keskenään?
Sekä gerbiiliurokset että -naaraat tulevat keskenään toimeen. Voit siis varsin hyvin hankkia itsellesi kaksi urosta tai kaksi naarasta. Sukupuolten välillä ei ole suuria eroja käyttäytymisessä: kummatkin kesyyntyvät ja ovat yhtä kilttejä ihmiselle. Urokset hyväksyvät uuden laumatoverin yleensä hivenen helpommin joukkoonsa kuin naaraat.

Minulle on sanottu, että uros- ja naarasgerbiili osaavat säännöstellä poikueitaan, eivätkä tee jatkuvasti poikasia. Pitääkö tämä paikkaansa?
Ei pidä. Jotkut pariskunnat tosin näyttävät pystyvän asumaan yhdessä ilman, että naaras saa poikasia jatkuvasti. Tämä on kuitenkin harvinaista, mikäli naaras on nuori ja parhaassa lisääntymisiässä. Yli 2,5-vuotiasta naarasta voi yleensä pitää uroksen kanssa asumassa ilman, että se saa poikasia. Käytännössä naaras voi saada poikaset jopa neljän viikon välein. Tämän  takia urosta ja naarasta ei siis ole järkevää pitää yhdessä, ellei niillä ole tarkoitus teettää poikasia.

Minulla oli kaksi gerbiiliä, joista toinen kuoli. Voinko hankkia uudelle gerbiilille kaverin?
Voit. Järkevintä on hankkia nuori, mieluiten noin 6 viikon ikäinen poikanen, jolloin vanha gerbiili hyväksyy sen paremmin kumppanikseen. Muista kuitenkin hankkia urokselle kaveriksi uros- ja naaraalle naaraspoikanen, ellet halua gerbiiliesi saavan poikasia.

Miten totutan gerbiilit toisiinsa?
Gerbiilien totuttamiseksi toisiinsa voidaan käyttää nk. totutushäkkiä. Terraarioon vaihdetaan purut ja sen sisälle laitetaan tiheäkalterinen häkki. Uusi gerbiili laitetaan häkin sisään ja vanha asukki häkin ulkopuolelle. Gerbiilien paikkaa vaihdellaan päivittäin. Noin viikon kuluttua gerbiilit ovat yleensä tottuneet toisiinsa niin, että häkki voidaan poistaa. On hyvä muistaa, että nuori gerbiili on helpompi totuttaa gerbiililaumaan kuin aikuinen, täysikasvuinen gerbiili.

Minkä ikäisiksi gerbiilit elävät?
Gerbiilit elävät keskimäärin 3-4-vuotiaiksi. Viisivuotiaskaan gerbiili ei kuitenkaan ole mikään mahdottomuus.

Voinko pitää gerbiiliä samassa häkissä marsun tai hamsterin kanssa?
Et. Gerbiiliä on turvallisinta pitää vain oman lajikumppaninsa kanssa. Yhteiselon yritys etenkin hamsterin tai rotan kanssa voi päättyä gerbiilin kannalta hyvinkin ikävästi: hamsteri tai rotta tappaa gerbiilin.

Minkä värinen gerbiilini on?
Värin määritteleminen gerbiiliä näkemättä on yleensä hyvin hankalaa. Värikuvaussivulta löydät kuvaukset eri väreistä. Osasta on mukana myös valokuvat. Gerbiilisi värin saat myös selville, kun ilmoitat sen näyttelyssä lemmikkiluokkaan. Tuomari määrittelee tällöin myös gerbiilin virallisen värin.

Mistä erotan, onko gerbiilini uros vai naaras?
Asia selvinnee helpoimmin nostamalla gerbiiliä varovasti hännän tyvestä ja katsomalla, miltä gerbiilin hännänalus näyttää. Naarasgerbiilin peräaukko ja sukuaukko ovat hyvin lähellä toisiaan, kun taas uroksella näiden väli on pidempi. Lisäksi uroksella näkyvät kivekset hyvin selkeästi. Katso oheisia kuvia, vasemmanpuoleinen esittää urosta ja oikeanpuoleinen naarasta:

Ruokinta

Millaista ruokaa annan gerbiilille?
Gerbiilin perusruokaa on rotta/hiiripelletti tai jyväsekoitus, jota sillä on aina oltava saatavilla. Rotta/hiiripelletti sisältää kaikki gerbiilin tarvitsemat vitamiinit ja hivenaineet. Tavallisesta kanipelletistä gerbiilit eivät yleensä välitä.

Voiko gerbiilille antaa kuivaa leipää?
Kyllä voi. Kuivaa leipää olisikin hyvä antaa säännöllisesti, koska se pitää gerbiilin hampaat lyhyinä (jyrsijöiden hampaathan kasvavat läpi elämän).

Pitääkö gerbiilille antaa ylimääräisiä vitamiinitippoja tai kalkkikiveä?
Mikäli gerbiilisi ruokitaan rotta/hiiripelletillä tai vitaminoidulla siemenseoksella (esim. Supa Hamster), ei ylimääräisten vitamiinien antamiseen ole tarvetta. Kantavalle naaraalle voidaan kuitenkin antaa vitamiinikuuri. Kalkkikiven gerbiilit helposti tuhoavat jyrsimällä sen pieneksi jauhoksi. Mikäli lisäkalkkiä halutaan antaa, voi kivestä murustella pieniä murusia ruuan joukkoon tai ostaa kalkkiraetta.

Saako gerbiilille antaa mustikkaa/mansikkaa/kurkkua/omenaa/... ?
Gerbiilille sopivia kasviksia, hedelmiä ja marjoja ovat mm. kurkku, tomaatti, salaatti, porkkana, peruna, lanttu, nauris, retiisi, kaalit (pienissä määrin), omena, päärynä, persikka, mansikka, mustikka, luumu, kirsikka, kiwi, mango, appelsiini, mandariini jne.

Saako gerbiilille antaa suklaata?
Vain jyrsijäsuklaata. Ihmisille tarkoitettu suklaa tai karkki eivät kuulu gerbiilin ruokavalioon, eikä niitä pitäisi tarjota gerbiilille.

Voiko gerbiilille antaa heinää?
Kyllä voi. Heinää voi antaa sekä tuoreena että kuivattuna. Varsinkin kuiva heinä tekee hyvää gerbiilin ruoansulatukselle. Muistathan, ettet kerää heinää teiden varsilta, koska niissä voi olla suuria saastepitoisuuksia.

Saako gerbiilille antaa vauvansoseita/puuroja/perunamuusia ym.?
Gerbiilille voi antaa pienille vauvoille (4-6 kk) tehtyjä hedelmä ja lihasoseita. Erilaisia soseita voi myös tehdä gerbiilille itse.

Mitä ruokia gerbiilille ei saa antaa?
Gerbiilille ei pidä antaa antaa ruokia, jotka sisältävät paljon suolaa esim. riisimurot, corn flakesit, perunalastut, juustonaksut, suolakeksit tai ruokia, jotka sisältävät paljon lisäaineita esim. marinoidut lihat tai kalat, erilaiset ihmisten valmisruoat (pitsat, hampurilaiset jne), ranskanperunat ym. Myöskään sokeripitoiset ruoat kuten erilaiset karkit, jälkiruokavanukkaat ym. eivät kuulu gerbiilin ruokavalioon.

Pitääkö gerbiilille annettavat omenat, kurkut ym. kuoria?
Kotimaisia kasviksia ja vihanneksia ei tarvitse, mutta ulkomaiset olisi aina hyvä kuoria. Kuoressa voi nimittäin olla erilaisia käsittelyaineita, joita ei saa pois pelkästään huuhtomalla.

Kuulin, että gerbiilille pitäisi keittää puuroa. Onko näin?
Gerbiilille voi antaa puuroa, mutta varta vasten gerbiiliä varten ei puuroa kannata ruveta keittelemään. Eihän gerbiili luonnossakaan keitä itselleen puuroa. Mutta jos omalta aterialtasi jää yli puuroa, perunamuusia, makaronilaatikkoa tms., voi toki tarjota niitä myös gerbiilillesi.

Asunto ja varusteet

Millainen asunto olisi paras gerbiilille?
Paras asunto gerbiilille on lasinen tai muovinen iso terraario. Häkki ei ole niin hyvä, sillä gerbiilit kaivelevat mielellään, ja häkissä suurin osa puruista päätyy pinnojen välistä lattialle. Häkkiin ei pysty myöskään laittamaan tarpeeksi paksua purukerrosta.

Minkä kokoinen terraarion pitää vähintään olla kahdelle gerbiilille?
Kahdelle gerbiilille tulevan terraarion pitäisi olla vähintään 0,3 m x 0,4 m x 0,3 m (pituus x leveys x korkeus). Mutta mitä isompi terraario, sitä enemmän gerbiilit mahtuvat siellä touhuamaan. Suositeltava koko kahdelle gerbiilille on siis noin 50 -100 litran terraario.

Mistä gerbiilien terraaroita voi ostaa?
Monet eläinkaupat myyvät edullisesti vanhoja akvaarioita, jotka vuotavat ja joissa ei enää voi pitää kaloja. Myynnissäolevia vanhoja akvaarioita tai terraarioita voi etsiä myös kauppojen ilmoitustauluilta tai pakallislehtien osto- ja myyntipalstoilta. Monet jyrsijäharrastajat kauppaavat vanhoja terraarioitaan erilaisten keskusteluryhmien myyntipalstoilla (esim. Gerbiili-info, Lemmikkipalstat). Terraarion voi tehdä myös itse tai pyytää paikallista lasiliikettä tekemään halutunkokoinen terraario (lasiliikkeitä voit etsiä puhelinluettelon keltaisilta sivuilta).

Gerbiilini puruttavat paljon lattialle. Mitä voin tehdä?
Tätä ongelmaa esiintyy juuri häkissä asuvien gerbiilien kanssa. Ratkaisuna on pohjalaatikon korottaminen tai gerbiilien siirto terraarioon. Kaiveleminen kuuluu gerbiilien luonteeseen, joten niille tulisi antaa mahdollisuus siihen.

Voinko käyttää sanomalehteä tai paperisilppua kuivikkeena?
Sanomalehti tai paperisilppu eivät ole kovin imukykyisiä, joten ne eivät sovellu gerbiilille kuivikkeeksi. Muita huonoja kuivikkeita gerbiilille ovat sahanpuru ja hiekka, sillä ne pölisevät kovasti. Parasta kuiviketta gerbiilille on kuiva kutterinpuru.

Lähelläni on saha, josta voisin ostaa kutterinpurua. Onko se sopivaa gerbiileille?
Mikäli kutterinpuru on kuohkeaa lastua, jossa ei ole mukana paljoa hienojakoista pölyä, se on  sopivaa gerbiilille. Ehdoton vaatimus on, ettei purun joukossa saa olla kyllästettyä tai muutoin käsiteltyä puuta (maalattua, lakattua) tai muita epäpuhtauksia (trasselitukkoja jne).

Kuinka usein purut pitää vaihtaa?
Gerbiilien virtsa ei haise, toisin kuin monien muiden jyrsijöiden. Aavikkoeläimenä gerbiili myös virtsaa vähemmän. Käytännössä purut olisi hyvä vaihtaa noin joka toinen viikko. Mikäli asumuksena käytetty terraario on pieni, tulee purut vaihtaa useammin. Isossa terraariossa puruja tarvitsee vaihtaa paljon harvemmin, yleensä noin 3-4 viikon välein.

Miten saan juomapullon kiinnitettyä terraarioon?
Juomapullon saa ripustettua roikkumaan kattoritilästä, kun laittaa juomapullon ympärille kuminauhan. Tähän voidaan sitten kiinnittää rautalanka, jonka päässä on koukku, josta pullon saa kiinnitettyä kattoritilään. Ripustuskoukun voi tehdä myös kokonaan rautalangasta.Tällöin rautalankaa kietaistaan ensin kaulan ympärille, jonka jälkeen jatketaan ja tehdään lenkki pullon keskiosan kohdalle. Tästä tehdään vielä ripustusvarsi, jonka päähän taivutetaan koukku.

Millainen ruokakuppi on hyvä gerbiilille?
Paras ruokakuppi on keraaminen kuppi, jota gerbiilit eivät voi jyrsiä. Ruokakuppi kannattaa nostaa jollekin tasolle, jotta gerbiilit eivät puruttaisi sitä täyteen.

Saako terraarioon laittaa oksia?
Saa laittaa, kunhan muistat tarkistaa, että oksat ovat kuivia eikä niissä ole hometta tms.

Voinko laittaa gerbiilille muovisen hamsterinmökin?
Hamsterinmökki ei ole sopiva gerbiilille. Gerbiilit saavat jyrsittyä siitä terävällä hampaillaan irti palasia, jotka voivat joutua suolistoon ja aiheuttaa siellä tukoksia. Myöskään muut muoviset lelut eivät ole sopivia gerbiileille.

Millaiset lelut ovat hyviä gerbiileille?
Sopivia leluja ovat erilaiset pahvirullat (WC- tai talouspaperin hylsyt), pahvirasiat, ontot kookospähkinänkuoret, kukkaruukut, kaarnan kappaleet, oksat, heinä ja olki. Pahvirullista voit rakennella gerbiileillesi erilaisia tunneleita, joissa niiden on hauska juoksennella.

Voinko pitää gerbiililläni juoksupyörää?
Juoksupyörää ei suositella gerbiilille, koska gerbiilin häntä voi jäädä jumiin juoksupyörän pinnojen väliin. Jos terraariossa on kaksi gerbiiliä ja ne leikkivät yhtä aikaa juoksupyörässä, voi juoksupyörästä tulla varsinainen giljotiini: toinen gerbiileistä saattaa jäädä puristuksiin pinnojen väliin, kun toinen juoksee pyörässä. Ei siis juoksupyörää gerbiilille.

Mitä leluja gerbiilille ei saa antaa?
Gerbiilille ei pidä antaa muovisia leluja, rasioita tai muovitettuja kartonkeja (esim. maitopurkit, pakkauslaatikot, joissa muovipinnoite), joista ne saavat jyrsittyä paloja irti. Jos gerbiilille annetaan leluiksi pahviputkia on hyvä tarkistaa että putki ei ole niin kapea, että gerbiili voi juuttua siihen kiinni. Sama koskee myös erilaisia pesämökkejä, kukkaruukkuja ja kookospähkinoitä, joihin on tehty kulkuaukko gerbiilille. Kulkuaukon tulee olla niin iso, että gerbiili mahtuu siitä kulkemaan vaivattomasti ilman, että se voi jäädä siihen kiinni.

Hoito

Kuinka usein gerbiilin kynnet pitää leikata?
Gerbiilin kynsiä ei varsinaisesti suositella leikattavaksi, kokematon leikkaaja kuin voi leikata samalla vahingossa varpaan tai jopa osan tassua. Gerbiilin kynnet tulee leikata vain poikkeustapauksessa, eli mikäli ne ovat selvästi liian pitkät. Kynnet pystyy pitämään lyhyinä laittamalla terraarioon kumolleen kukkaruukun tai lasipurkin, jonka sisälle on kääräisty palanen hiekkapaperia. Gerbiilin kaivellessa kukkaruukussa tai lasipurkissa sen kynnet lyhenevät näin luonnollisesti.

Pitääkö gerbiiliä harjata?
Gerbiiliä ei ole pakko harjata, mutta monet gerbiilit pitävät harjaamisesta. Harjaaminen tekee myös hyvää eläimen turkille. Sopiva harja gerbiilille on pehmeä vauvanharja tai hammasharja.

Pitääkö gerbiili pestä?
Gerbiiliä ei tarvitse yleensä pestä. Mikäli gerbiili on likainen, se on kuitenkin pestävä. Pesu tapahtuu juoksevalla vedellä kraanan alla. Sopiva pesuaine gerbiilille on koiran pesuaine. Gerbiiliin tartutaan tukevasti hännän juuresta ja se kastellaan kokonaan, päätä lukuunottamatta. Shampoo hierotaan varovasti turkkiin. Lopuksi gerbiili huuhdellaan hyvin. Varo, ettei vettä joudu gerbiilin korviin tai silmiin! Kuivaa suurin kosteus gerbiilistä ensin talouspaperiin. Tämän jälkeen gerbiili laitetaan kuivumaan pieneen kuljetusboksiin , jossa on paljon puhdasta purua ja talouspaperisilppua, tai sen omaan terraarioon, johon on vaihdettu puhtaat purut. On tärkeää huolehtia, ettei gerbiili saa kylmää ja vilustu.

Luin kirjasta, että gerbiilin pitäisi päästä päivittäin kylpemään hiekassa. Pitääkö tämä paikkansa?
Gerbiilit nauttivat hiekkakylvyistä ja luonnossa gerbiilit huolehtivat turkkinsa kunnosta ottamalla hiekkakylpyjä. Voit siis itsekin kylvettää gerbiiliä hiekassa, vaikkei päivittäinen kylvettäminen olekaan välttämätöntä. Ihan mikä tahansa hiekka ei kylpyhiekaksi sovellu. Ulkoa otettu hiekka on hyvin likaista ja gerbiilit saavatkin itseensä harmahtavan tomukerroksen. Akvaariohiekka taas on liian teräväsärmäistä. Sopivinta hiekkaa on chinchillanhiekka, joka ei kuitenkaan saisi olla liian tomumaista.

Pitääkö gerbiiliä juoksuttaa päivittäin lattialla?
Jos gerbiilillä on tilava terraario, jossa on paljon virikkeitä, ei juoksuttaminen ole välttämätöntä. Gerbiiliä saa juoksuttaa lattialla, mutta tällöin on pidettävä huoli, ettei huoneessa ole yhtään sellaista koloa, mihin gerbiili voisi pujahtaa tavoittamattomiin (kaappien taustat yms). Muita kotieläimiä, kuten kissoja tai koiria, ei ole hyvä pitää vapaana samassa tilassa yhtäaikaa gerbiilin kanssa. Gerbiilin juoksuttaminen lattialla voi olla gerbiilille varsinainen vaaran paikka, joten   varovaisuutta on syytä noudattaa. Lattialla juoksuttamisen sijasta voidaan gerbiilille tehdä oma puuhaterraario vaikkapa isosta pahvilaatikosta, jonne laitetaan purua, rullia ym. Tässä terraariossa gerbiiliä voidaan pitää touhuamassa valvonnan alaisena.

Miten saan gerbiilin kiinni, jos se on karannut terraariostaan?
Sulje ensimmäisenä huoneeseen menevät ovet, kaapit ym, jotta gerbiili ei pääsisi livistämään niihin. Tuki myös kaappien takana olevat aukot sitä mukaa, kun olet varmistanut, ettei gerbiili ole siellä piilossa. Hyvin usein gerbiili paljastaa piilopaikkansa ryhtyessään rummuttelemaan. Gerbiilit ovat luonnostaan uteliaita elimiä, jotka pitävät tunneleista. Niinpä ne on yleensä helppo saada houkuteltua putkeen tai purnukkaan, jonka suuaukko peitetään kädellä. Gerbiiliä ei kannata kovin hätistellä tai jahdata, sillä näin sen saa vain pelästymään ja hädissään se saattaa jopa purra, kun sitä yrittää ottaa kiinni.

Gerbiilini rapsuttaa mielestäni itseään kovin usein. Voiko sillä olla ulkoloisia?
Gerbiilin itsensä rapsuttaminen ei vielä tarkoita, että sillä olisi ulkoloisia. Useimmiten kyseessä on vain normaali, purusta aiheutunut kutina. Gerbiili saattaa myös rapsutella tai ryhtyä pesemään itseään nolostuessaan. Kyseessä on siis eräänlainen sijaistoiminta.

Gerbiilini on hyvin laiha, miten sen saisi lihomaan?
Monet gerbiilit, erityisesti naaraat, ovat luonnostaan hyvin laihoja. Niitä ei tunnu saavan lihomaan mitenkään. Gerbiilisi saattaa siis kuulua edellä mainittuun joukkoon. Mikäli gerbiili on laihtunut äkisti, tarkista ensimmäiseksi, että gerbiilin hampaat ovat tallella ja sopivan mittaiset. Mikäli hampaat ovat kunnossa, voi gerbiilillä olla sisäloisia. Tarkemmat ohjeet sisäloisien häädöstä löydät sairauksia-sivulta.

Gerbiilini hampaat ovat kasvaneet liian pitkiksi, eikä se pysty syömään kunnolla.
Ensimmäinen toimenpide on gerbiilin hampaiden lyhentäminen. Tämän takia gerbiili on vietävä eläinlääkäriin. Jälkihoitona on muistettava tarjota gerbiilille paljon kovaa purtavaa, kuten kuivuneita leivänkannikoita sekä oksia tai kaarnankappaleita. Jyrsijöiden hampaat kasvavat läpi niiden elämän, toisin kuin meillä ihmisillä. Antamalla kovaa purtavaa gerbiileille voidaan estää hampaiden liikakasvu.

Gerbiilini näyttää hurjan pullealta. Olen yrittänyt laihduttaa sitä, mutta se ei ole laihtunut. Mitä teen?
Useimmat urokset ovat luonnostaan varsinaisia pullukoita. Niinpä niiden laihduttamiseen ei ole erityistä tarvetta, elleivät ne ole selvästi ylilihavia. Mikäli ruokit gerbiiliä jyväseoksella, tarkista, ettei seoksessa ole liikaa pähkinöitä tai auringonkukansiemeniä. Gerbiiliä olisi hyvä myös aktivoida antamalla sille tekemistä terraarioon tai juoksuttamalla gerbiiliä lattialla.

Käsittely

Saako gerbiiliä nostaa hännästä?
Gerbiiliä voidaan nostaa hännän tyvestä eli aivan hännänjuuresta. Toinen käsi viedään gerbiilin vatsan alle. Mikäli gerbiiliä yrittää nostaa hännänpäästä, voi häntä katketa. Katkennut häntä ei kasva enää takaisin.

Gerbiilini puree, kun otan sen käteen. Mitä teen?
Gerbiilisi ei ole selvästikään tottunut ihmisen käteen. Mikäli gerbiilisi on poikanen, on kyseessä puhdas "erehdys". Poikanen ei vielä tiedä, ettei käsi ole syötävää. Niinpä se yrittää maistaa sitä. Myös aikuiset gerbiilit saattavat tehdä näin mikäli kätesi haisee ruoalle (olet juuri käsitellyt esim. jyvää tai pellettiä). Kyseessä saattaa myös olla käden pelko. Tällöin sinulta vaaditaan pitkäjännitteisyyttä ja kärsivällisyyttä. Yritä totuttaa gerbiilisi käteen tarjoamalla sille herkkuja kämmeneltäsi. Näin gerbiilisi oppii tulemaan kädelle. Sen jälkeen voit varovasti silittää sitä.

Gerbiilini ei suostu olemaan kädessä rauhallisesti, vaan yrittää juosta karkuun.
Gerbiilisi ei ole vielä tottunut käsittelyyn kunnolla. Olisi hyvä, jos pystyisit käsittelemään gerbiiliä päivittäin. Voisit ottaa gerbiilin käteen ja tarjota sille jotain herkkua, jolloin saat sen rauhoittumaan hetkeksi, syömisen ajaksi. Pikkuhiljaa gerbiilisi oppii luottamaan ja tuntemaan olonsa turvalliseksi sylissäsi. Muista vain olla kärsivällinen.

Pikkuveljeni haluaisi pitää gerbiilejäni sylissään, mutta pelkään, että hän voi pudottaa ne.
Pientä poikasta tai käsittelyyn tottumatonta gerbiiliä ei pitäisikään antaa lapselle paijattavaksi. Rauhallista aikuista voi sen sijaan lapsikin silitellä. Pyydä veljeäsi istumaan lattialle (näin gerbiili ei pääse putoamaan korkealta). Nyt voit antaa gerbiilin hänelle syliin ja opastaa häntä gerbiilin käsittelyssä. Älä kuitenkaan jätä veljeäsi yksin gerbiilin kanssa, vaan sinun on hyvä olla mukana ja puuttua tapahtumiin, mikäli gerbiili yrittää karata tai veljesi käsittelee gerbiiliä turhan kovakouraisesti.

Olen juoksuttanut gerbiileitäni olohuoneemme pöydällä, mutta ne juoksevat pöydän reunalta alas lattialle. Voiko tämä olla vaarallista gerbiilille?
Gerbiileillä ei ole korkeanpaikantajua. Niinpä ne saattavat todellakin juosta alas pöydän reunalta ja tipahtaa lattialle. Mitä korkeammalla pöytä on, sitä suurempi mahdollisuus gerbiilillä on loukkaantua tippuessaan. Sen takia olisikin parempi juoksuttaa gerbiiliä suoraan lattialla tai reunallisessa puuhaterraariossa.

Käyttäytyminen

Gerbiilini jyrsii häkin kaltereita, ja sen nenästä on kulunut karvat pois. Mitä teen?
Gerbiili on jyrsijä, joten se myös pitää jyrsimisestä. Kun häkissä asuva gerbiili tylsistyy, se alkaa helposti jyrsiä kaltereita. Kyse voi olla myös vanhemmilta opitusta käyttäytymisestä. Gerbiilin suosimaan jyrsintäpaikkaan voisi pujottaa kaltereiden väliin koirankeksin, jolloin gerbiili jyrsii sitä kaltereiden sijasta. Kannattaa myös pyrkiä tarjoamaan gerbiilille mahdollisimman paljon muuta jyrsittävää, kuten pahvia ja oksia. Parasta olisi, jos gerbiili voisi asua häkin sijasta terraariossa, jolloin sillä ei olisi kaltereita jyrsittävänä.

Gerbiilini kaivaa koko ajan terraarionsa yhtä nurkkaa.
Tämä on erittäin yleistä gerbiilien käyttäytymistä. Pohjimmiltaan kyse lienee tylsistymisestä johtuvasta stereotyyppisestä (jatkuvasti samana toistuvasta) käyttäytymisestä (vrt. tiikeri häkissä). Voi toki myös olla, että gerbiili yksinkertaisesti pitää nurkassa kaivamisesta. Kaivamisesta tuskin on varsinaista haittaa gerbiilille, joten sille ei välttämättä ole syytä tehdä mitään.

Gerbiilini jyrsii juomapulloon reikiä ja rynkyttää sen aina tyhjäksi. Voinko tehdä asialle jotain?
Jos saat hankittua jostain lasisen juomapullon, kokeile, hillitsisikö se jyrsimistä. Lisäksi voit yrittää tarjota gerbiilille muuta tekemistä. Jos muu ei auta, voi vettä tarjota kupista. Kuppi nostetaan tasolle, jolloin se ei tule täyteen purua.

Gerbiilini nukkuu aivan purujen alla piilossa. Onko se normaalia?
Luonnossa gerbiilit asuvat kaivamissaan maanalaisissa käytävissä. On siis varsin tavallista, että gerbiili hakeutuu purujen alle. Näin ollen ei ole syytä huolestua, vaikka gerbiili nukkuisikin purujen alla.

Minulla on kaksi gerbiiliä. Välillä ne näyttävät tappelevan keskenään. Kummastakaan ei tule verta, mutta gerbiilit selvästi painivat keskenään. Pitääkö minun erottaa ne?
Gerbiili on laumaeläin, ja lauman yksilöiden välillä on arvojärjestys. Painiminen eli leikkitappelut kuuluvat gerbiilin sosiaaliseen käyttäytymiseen, jonka avulla pidetään yllä arvojärjestystä. Hierarkiassa korkeammassa asemassa oleva gerbiili selättää alemmassa asemassa olevan tai yrittää astua sitä. Mikäli leikkitappelu muuttuu oikeaksi tappeluksi, eli gerbiilit tappelevat niin, että molemmille tulee haavoja, tai jos gerbiili jahtaa toista gerbiiliä ja yrittää purra sitä hännäntyvestä, tulee gerbiilit erottaa toisistaan.

Gerbiilini tömistelevät välillä takajalkojaan. Mitä se tarkoittaa?
Gerbiilit viestivät toisilleen rummuttamalla - kuuluuhan se huomattavasti piipitystä paremmin. Useimmiten, kun yksi gerbiili aloittaa rummutuksen, yhtyvät myös muut siihen. Joskus gerbiilit rummuttavat innostuttuaan jostain, mutta useimmiten kyse on varoituksesta. Rummuttaminen kuuluu myös gerbiilien parittelukäyttäytymiseen. Gerbiilin rummutuksen rytmi vaihtelee tarkoituksen mukaan, ja tarkkaavainen omistaja voikin oppia erottamaan eri rummutukset.

Gerbiilini istuu apaattisena yhdessä nurkassa. Voiko se olla kipeä?
Mikäli gerbiili on iältään nuori ja se on aikaisemmin ollut vilkas ja puuhakas, voi tällainen äkillinen muutos merkitä juuri sitä, että gerbiili on sairas. Vie silloin gerbiilisi viipymättä eläinlääkäriin. Iän myötä gerbiili rauhoittuu, eikä vanha gerbiili puuhastele enää yhtä paljon kuin nuorempi.

Poikasten teettäminen

Minkä ikäisellä naaraalla voi teettää poikaset?
Gerbiilinaaraan tulee olla vähintään 4 kk ikäinen, ennen kuin sen voi astuttaa. Sopiva ikä ensimmäisen poikueen teettämiseksi on yleensä 5-12 kk. Jos naaras astutetaan aiemmin, sen oma kehitys jää kesken, eli se ei saa rauhassa kehittyä normaalin kokoiseksi. Aikainen astutus ei tee muutenkaan hyvää naaraalle, sillä se saattaa stressaantua kovastikin, mikäli ei ole vielä valmis hoitamaan poikasia. Tällöin se saattaa myös jättää poikaset kokonaan hoitamatta.

Haluaisin teettää omalla naaraallani poikaset. Kannattaako, ja mistä saan uroksen?
Miksi haluat teettää naaraallasi poikaset? Yleensä naaras kannattaa astuttaa vain, mikäli astuttamisella on jokin päämäärä. Jos siis naaraasi on jalostuksellisesti hyvä ja uskot sen voivan osaltaan parantaa Suomen gerbiilikantaa, naaraallasi kannattaa teettää poikaset. Muussa tapauksessa ei kannata, ellet sitten aio itse pitää kaikkia poikasia, tai ellei sinulla ole niille valmiiksi hyviä koteja. Kunnollisia koteja ei ole helppoa löytää ja poikaset ovat sinun vastuullasi!

Jos haluat kuitenkin teettää naaraallasi poikaset, uros kannattaa siksi aikaa lainata (kaverilta tai kasvattajalta) ja naaraalla kannattaa teettää vain yhdet poikaset. Älä missään tapauksessa osta naaraallesi vakituiseksi kaveriksi urosta, sillä silloin poikasia tulee joka kuukausi. Tämä taas rasittaa naarasta kohtuuttomasti.

Mitä tarkoittaa luovutusikä?
Luovutusiällä tarkoitetaan ikää, jolloin gerbiili on valmis lähtemään emänsä luota omaan kotiin. Alle luovutusikäistä poikasta ei pitäisi koskaan myöskään ostaa, ei edes säälistä.

Milloin poikaset ovat luovutusiässä?
Aikaisintaan kuuden viikon ikäinen gerbiili on valmis lähtemään omaan kotiin. Jos gerbiili kuitenkin jostain syystä joutuu muuttamaan yksin (ilman veljiä tai sisaria), eikä sillä ole uudessa kodissakaan valmiina kaveria, parasta olisi pitää se kotona kahden kuukauden ikään asti. Sama pätee myös, jos poikanen on epätavallisen pienikokoinen tai hieman heikko.

Ostin eläinkaupasta kaksi naarasgerbiiliä. Nyt huomasin, että terraarioon oli ilmestynyt poikasia.
Tätä tapahtuu valitettavasti aika usein, sillä eläinkauppiaat eivät aina osaa erottaa gerbiilin sukupuolia toisistaan. Gerbiilisi saattavat olla uros ja naaras. Tarkista asia (esim. eläinlääkärin tai kasvattajan avulla)! Jos gerbiilisi todella ovat eri sukupuolta, erota ne toisistaan ennen seuraavan poikueen syntymää (jos uusi poikue nimittäin ehtii syntyä, uros astuu naaraan uudelleen heti synnytyspäivänä). Paras ajoitus on erottaa uros ja naaras toisistaan, kun ensimmäiset poikaset ovat kolme viikkoa vanhoja. Jos et löydä urosgerbiilillesi uutta kotia, laita sen kaveriksi urospoikasia, sillä gerbiili ei viihdy yksin. Kun ensimmäinen poikue on luovutusiässä (6 viikkoa), ota sieltä urospoikaset aikuisen uroksen terraarioon. Naaraspoikaset voit jättää yhteen emonsa kanssa. Sinun pitää siis hankkia toinen terraario. Missään tapauksessa et saa jättää eri sukupuolta olevia gerbiilejä vakituisesti yhteen, sillä ne saavat joka kuukausi poikasia. Tämä taas on naaraalle kohtuuttoman raskasta.

Voi myös olla, että molemmat gerbiilisi ovat todella naaraita, mutta toinen (tai molemmat) niistä on tullut raskaaksi jo eläinkaupassa. Tällöin poikasten isä on todennäköisesti naaraan veli tai isä. Kun poikaset ovat luovutusiässä, myy ne hyviin koteihin tai vie eläinkauppaan, josta aiemmin naarasgerbiilisi ostit. Toki voit jättää pentueen naaraspoikaset omaankin naaraslaumaasi, jos tahdot.

Voinko jättää naaraspoikaset asumaan äitinsä kanssa, vai alkavatko gerbiilit tapella keskenään?
Voit jättää naaraspoikaset emonsa kanssa. Joskus saattaa tulla pieniä erimielisyyksiä, kun poikaset kasvavat "uhmaikään", tai jos emo saa uudet poikaset. Yleensä erimielisyydet kuitenkin  selvitetään ja koko lauma asuu yhdessä elämänsä loppuun asti. Mutta tämä siis todellakin riippuu naaraan luonteesta.

Näyttelyt

Haluaisin ilmoittaa gerbiilini näyttelyyn, mutta mistä saan tietää missä näyttelyitä pidetään?
Näyttelykutsut julkaistaan Aavikkorumpu-lehdessä ja yhdistyksen WWW-sivuilla. Sieltä löydät kaikki gerbiilien viralliset luokat sekä lemmikkiluokat, niiltä osin kuin näyttelynjärjestäjät ovat tietoja gerbiiliyhdistykselle lähettäneet.

Paljonko gerbiilin ilmoittaminen näyttelyyn maksaa?
Gerbiilien näyttelymaksut ovat huomattavasti pienempiä kuin esim. koirapuolella. Yleensä gerbiilin ilmoittaminen näyttelyyn maksaa 1,5-5 euroa, riippuen siitä, montako eläintä ilmoitat (paljousalennukset), oletko järjestävän yhdistyksen jäsen (monet yhdistykset antavat alennusta jäsenilleen) sekä ilmoitatko gerbiilisi ajoissa vai jälki-ilmoittautumisena (kaikkiin näyttelyihin ei edes oteta jälki-ilmoittautumisia). Mikäli aiot käydä näyttelyssä useamminkin, kannattaa liittyä jäseneksi yhdistykseen.

Voinko ilmoittaa oman gerbiilini näyttelyyn, vaikken ole gerbiiliyhdistyksen jäsen?
Kyllä voit. Jos gerbiilisi on rekisteröity, voit ilmoittaa sen viralliseen luokaan tai lemmikkiluokkaan, ja jos ei, niin gerbiilin voi ilmoittaa lemmikkiluokkaan. Jäsenille näyttelymaksut ovat halvemmat, joten mikäli aiot käydä useammin näyttelyissä, kannattaa liittyä jäseneksi.

En tiedä kuka on gerbiilini kasvattaja, ja koska ostin sen eläinkaupasta, en tiedä myöskään sen vanhempia. Haluaisin kuitenkin viedä gerbiilini näyttelyyn. Onko se mahdollista?
Kyllä on. Kerro ilmoittautumisen yhteydessä gerbiilisi nimi, väri (mikäli tiedät sen), eläinkauppa, josta gerbiili on ostettu sekä omat tietosi.

Mitä eroa on virallisella luokalla ja lemmikkiluokalla?
Virallisessa luokassa gerbiili arvostellaan rotumääritelmän nojalla. Arvosteltavia asioita ovat mm. gerbiilin tyyppi, koko ja väritys, mutta myös käsiteltävyys ja kunto. Lemmikkiluokassa (eli pet-luokassa) gerbiilistä arvostellaan luokan nimen mukaisesti lemmikkieläimiltä vaadittavia ominaisuuksia: käsiteltävyyttä, gerbiilin hoitoa ja terveyttä sekä kuntoa. Gerbiilin värin hyvyydellä tms. ei ole vaikutusta gerbiilin menestymiseen.

Miksi näyttelyitä ei järjestetä täällä, missä asun?
Tällä hetkellä suurin osa näyttelyistä järjestetään Helsingin seudulla, Turussa, Tampereella ja Oulussa. Suurin syy siihen, että näyttelyä ei järjestetä asuinpaikkakuntasi lähistöllä on se, ettei yhdistyksellämme ei ole tarpeeksi jäseniä asuinpaikkakunnallasi. Näyttelyn järjestämiseen tavitaan siis myös paikallisten ihmisten apua (mm. näyttelypaikan etsimiseen ja varaukseen sekä viranomaisilta tarvittavien lupien anomiseen). Mikäli tiedät, että asuinpaikkakunnallasi on muitakin gerbiilin/degun omistajia ja haluaisitte näyttelyn sinne, sekä olisitte valmiita osallistumaan näyttelyn järjestämiseen, ottakaapa yhteys hallitukseen.

Pitääkö gerbiiliä valmistella näyttelyyn jotenkin?
Mikäli gerbiili on likainen, se voidaan pestä käyttäen mietoa koiran pesuainetta, joka huuhdotaan kunnolla turkista pois. Myös näyttelyboksin sisustus on tärkeää. Laita boksin pohjalle reilu kerros puhdasta kutterinpurua ja päälle paljon silputtua talous- tai WC-paperia. Tämä pitää gerbiilin lämpimänä ja turkin kiiltävänä.

Olin ilmoittanut gerbiilini lemmikkiluokkaan, mutta se ei saanut palkintoa, vaikka saikin hyvän arvostelun. Ovatko näyttelyt huijausta?
Vain parhaat gerbiilit yltävät palkinnoille. Normaalisti lemmikkiluokassa jaetaan sijat PET1- PET5 eli vain viisi parasta gerbiiliä palkitaan. Mikäli jokin muu gerbiili on ollut erinomainen, voi se saada kunniamaininnan eli KUMAn. Silloin tällöin näyttelyissä jaetaan myös erikoispalkintoja, joita joku kasvattaja on lahjoittanut. Tällöin palkittuja voi olla enemmänkin. Ei siis ole itsestään selvää, että gerbiilisi saa palkinnon, vaikka se saisikin hyvän arvostelun.

Mitä ihmettä tarkoittavat ROP1 tai ROP4, serti tai KUMA, entä L1?
Nuo ovat palkinnoista käytettyjä lyhenteitä. ROP1-gerbiili on rotunsa paras gerbiili (eli kaikista paras gerbiili näyttelyssä), ROP2 on rotunsa toiseksi paras jne. Näyttelyssä voidaan jakaa maksimissaan ROP1-ROP5-sijat, eli valita viisi parasta gerbiiliä. VSP on vastakkaisen sukupuolen paras. Se tarkoittaa, että mikäli ROP1-gerbiili on ollut uros, niin vastakkaisen sukupuolen paras eli VSP on kaikista paras naaras, tai päinvastoin. Mikäli gerbiili on erittäin hyvä, rotumääritelmän mukainen eläin, voi tuomari antaa sille sertin eli sertifikaatin. Kun gerbiili on saavuttanut kolme sertiä, valmistuu siitä champion eli CH tai muotovalio (MVA), mikäli sertit ovat ROP1- tai VSP-sertejä. Kunniamaininta eli KUMA voidaan antaa gerbiilille, joka on erinomainen rotunsa edustaja, mutta ei aivan sertin arvoinen, tai joka ei voi vastaanottaa sertiä (baby- tai ei-standardiluokka). L1 tarkoittaa Laatu 1 -palkintoa, jonka tuomari antaa eläimelle, joka on hänen mielestään hyvä, jalostukseen sopiva gerbiili.

Mitkä ovat gerbiilien ikärajat näyttelyissä?
Alaikäraja on 2 kk, eli sitä nuorempaa gerbiiliä ei voi ilmoittaa näyttelyyn. Yläikärajaa gerbiileillä ei ole. Gerbiilit jaetaan iän perusteella seuraaviin luokkiin: babyluokka 2kk 0pv - 3kk 30pv, nuorten luokka 4kk 0pv -5kk 30pv, avoin luokka 6kk 0pv - 2v 5kk 30pv ja veteraaniluokka yli 2v 6kk 0pv.

Takaisin