SGY ry:n yhdistyssäännöt1§ NIMI JA KOTIPAIKKAYhdistyksen nimi on Suomen Gerbiiliyhdistys ry., epävirallinen lyhenne SGY ja kotipaikka on Helsinki. 2§ TARKOITUS JA TOIMINTA Yhdistyksen tarkoituksena on gerbiili-, hyppymyyrä-ja degutietouden sekä harrastuksen ylläpitäminen ja kehittäminen jäsenistönsä keskuudessa. Tarkoituksen toteuttamiseksi yhdistys järjestää gerbiileille, hyppymyyrille ja deguille näyttelyitä jakilpailuja, julkaisee lehteä, pitää gerbiilin, hyppymyyrän ja degun omistajille, kasvattajille sekä gerbiileistä, hyppymyyristä ja deguista kiinnostuneille henkilöille koulutustilaisuuksia sekä erilaisia huvitilaisuuksia mahdollisesti tarvittavan asianomaisen luvan saatuaan. Toimintansa tukemiseksi yhdistys voi ottaa vastaan lahjoituksia ja testamentteja, omistaa toimintaansa varten tarpeellista kiinteätä omaisuutta sekä toimeenpanna asianomaisen luvan saatuaan arpajaisia ja rahankeräyksiä. 3§ ALAJAOSTOT Yhdistyksen alaisuuteen voidaan perustaa paikallisia rekisteröimättömiä alajaostoja gerbiileille, hyppymyyrille ja deguille tai lajikohtaisia rekisteröimättömiä alajaostoja hyppymyyrille tai deguille hallituksen päätöksellä. Lajikohtoisilla alajaostoilla on mahdollisuus halutessaan eriytyä omaksi lajiyhdistykseksi, ei kuitenkaan kesken kalenterivuoden. Eroamisesta on ilmoitettava kirjallisesti Suomen Gerbiiliyhdistys ry:n hallitukselle vähintään kuusi (6) kuukautta ennen kalenterivuoden loppumista. 4§ JÄSENET Yhdistyksen jäseniksi voivat liittyä gerbiileistä kiinnostuneet henkilöt ja oikeuskelpoiset yhteisöt maksamalla jäsenmaksun. Yhdistyksen jäsenryhmiä ovat nuorisojäsen, varsinainen jäsen, perhejäsen, yhteisöjäsen, ainaisjäsen, kannattajajäsen, henkilökunniajäsen ja yhteisökunniajäsen Nuorisojäsen on henkilö, joka on iältään alle 15 vuotta. Nuorisojäsen maksaa pienempää jäsenmaksua kuin varsinainen jäsen. Nuorisojäsen ei voi tulla valituksi yhdistyksen hallitukseen. Varsinainen jäsen on henkilö, joka on täyttänyt 15 vuotta. Varsinainen jäsen voi tulla valituksi yhdistyksen hallituksen jäseneksi. Perhejäsen voi olla henkilö, jos samassa taloudessa on jo varsinainen jäsen tai nuorisojäsen. Perhejäsen maksaa pienempää jäsenmaksua kuin varsinainen jäsen. Perhejäsen voi tulla valituksi yhdistyksen hallituksen jäseneksi, jos hän on iältään 15 vuotta tai vanhempi. Yhteisöjäsen voi olla rekisteröity yhdistys tai oikeuskelpoinen yhteisö, joka maksaa vuosittaisen yhteisöjäsenmaksun. Uuden yhteisöjäsenen hyväksyy Suomen Gerbiiliyhdistys ry:n hallitus kirjallisen hakemuksen perusteella. Yhteisöjäsen ei voi tulla valituksi yhdistyksen hallitukseen. Ainaisjäsen on henkilö, joka on täyttänyt 15 vuotta. Ainaisjäseneltä perittävä maksu on kymmenen kertaa varsinaisen jäsenen jäsenmaksun suuruinen. Ainaisjäsen voi tulla valituksi hallitukseen. Kannattajajäsen voi olla henkilö tai oikeuskelpoinen yhteisö, joka maksaa vuosittaisen kannatusjäsenmaksun. Kannattajajäsen ei voi tulla valituksi yhdistyksen hallituksen jäseneksi. Henkilökunniajäsenen arvon voi yhdistyksen hallitus antaa erittäin ansioituneelle henkilölle. Henkilökunniajäseneltä ei peritä jäsenmaksua. Henkilökunniajäsen voi tulla valituksi yhdistyksen hallitukseen. Yhteisökunniajäsenen arvon voi yhdistyksen hallitus antaa erittäin ansioituneelle oikeuskelpoiselle yhteisölle. Yhteisökunniajäseneltä ei peritä jäsenmaksua. Yhteisökunniajäsen ei voi tulla valituksi yhdistyksen hallituksen jäseneksi. Yhdistyksen jäsenet hyväksyy hallitus. Yhdistyksen hallitus voi antaa jäsenelle muistutuksen tai erottaa jäsenen määräaikaisesti tai kokonaan, jos jäsen on syyllistynyt vilppiin, rikkonut yhdistyksen sääntöjä tai laiminlyönyt eläinten hoidon. Jäsenellä on oikeus erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle taikka ilmoittamalla eroamisesta yhdistyksen kokouksessa. Jäsen voidaan erottaa, jos hän jättää vuotuisen jäsenmaksun maksamatta. Jäseniltä perittävän liittymis- ja vuotuisen jäsenmaksun suuruudesta kullekin jäsenryhmälle päättää edellisen kalenterivuoden syyskokous. 5§ HALLITUS Yhdistyksen asioita hoitaa hallitus, johon kuuluu kevätkokouksessa valitut puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, sihteeri ja vähintään kaksi (2) mutta enintään neljä (4) muuta varsinaista jäsentä sekä kaksi (2) varajäsentä eli yhteensä yhdeksän (9) jäsentä. Hallituksen puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja sihteerin toimikausi on kaksi (2) vuotta, muilla hallituksen jäsenillä kevätkokousten välinen aika. Hallitus valitsee rahastonhoitajan ja muut tarvittavat toimihenkilöt. Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat siihen olevan aihetta tai kun vähintään neljä (4) hallituksen jäsentä sitä vaatii. Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä, puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaan luettuna ovat läsnä. Asiat ratkaistaan yksinkertaisella ääntenenemmistöllä.äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan mielipide, vaaleissa kuitenkin arpa. 6§ YHDISTYKSEN NIMENKIRJOITTAMINEN Yhdistyksen nimen kirjoittavat puheenjohtaja, varapuheenjohtaja tai sihteeri, kaksi yhdessä. 7§ TILIT Yhdistyksen tilivuosi on kalenterivuosi. Tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen ja hallituksen vuosikertomus on annettava toiminnantarkastajille viimeistään kolme viikkoa ennen kevätkokousta. Toiminnantarkastajien tulee antaa kirjallinen lausuntonsa hallitukselle viimeistään viikkoa ennen kevätkokousta. 8§ YHDISTYKSEN KOKOUSTEN KOOLLEKUTSUMINEN Yhdistyksen kokoukset kutsuu koolle hallitus. Kokouskutsu on lähetettävä viimeistään seitsemän (7) päivää ennen kokousta, joko lähettämällä kutsu kirjallisena kullekin jäsenelle tai julkaisemalla kutsu yhdistyksen julkaisemassa jäsenlehdessä. 9§ YHDISTYKSEN KOKOUKSET Yhdistyksen kevätkokous pidetään tammi-huhtikuussa ja syyskokous syys-joulukuussa hallituksen määrämänä päivänä. Ylimääräinen kokous pidetään, kun yhdistyksen kokous niin päättää tai kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai kun vähintään yksi kymmenesosa (1/10) yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä hallitukselta erityisesti ilmoitettua asiaa varten vaatii. Yhdistyksen kokouksessa on jokaisella varsinaisella jäsenellä, nuorisojäsenellä, ainaisjäsenellä, perhejäsenellä tai henkilökunniajäsenellä äänioikeus ja jokaisella äänioikeutetulla yksi (1) ääni. Kannatusjäsenellä, yhteisökunniajäsenellä ta yhteisöjäsenellä ei ole äänioikeutta. Yhdistyksen päätökseksi tulee se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä. Äänten mennessä tasan ratkaistaan vaalit arvalla.Muutoin päätökseksi tulee kokouksen puheenjohtajan kannattama mielipide. 10§ VARSINAISET KOKOUKSET Yhdistyksen kevätkokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
1. kokouksen avaus Yhdistyksen syyskokouksessä päätetään seuraavat asiat:
1. kokouksen avaus Mikäli yhdistyksen jäsen haluaa saada jonkin asian yhdistyksen kevät- tai syyskouksen käsiteltäväksi, on hänen siitä kirjallisesti ilmoitettava jollekin hallituksen jäsenelle niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun. 11§ SÄÄNTÖJEN MUUTTAMINEN JA YHDISTYKSEN PURKAMINEN Päätös sääntöjen muuttamisesta on tehtävä yhdistyksen kokouksessa vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta tai yhdistyksen purkamisesta. Yhdistyksen purkautuessa käytetään yhdistyksen varat yhdistyksen tarkoituksen edistämiseen purkamisesta päättävän kokouksen tavalla.Yhdistyksen tullessa lakkautetuksi käytetään varat samalla tavalla.
|
|
|