Cheesmanin hoito-ohje

Gerbillus cheesmani

Muita nimiä: Juustomies, arabiangerbiili, cheesman

Cheesmanit ovat melko uusia lemmikkejä Suomessa. Keskimääräisesti ne elävät n. 3-4 vuotta. Cheesmanit puuhailevat aktiivisesti öisin ja torkkuvat päivisin. Ne ovat kuitenkin todella uteliaita ja päivälläkin on pakko olla läsnä, jos jotain ympäristössä tapahtuu.

⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠
Ulkonäkö
Cheesmanien väriä kutsutaan black eyed argenteksi (b.e. argente) aivan kuin perpallidustenkin. Väri on haalean oranssi, mutta selän päällä turkin alta pilkottaa harmaa aluskarva ja vatsa on valkoinen. Cheesmaneilla on myös white spotted kuvio. Ne ovat rakenteeltaan siroja ja suurisilmäisiä. Cheesmanien karvanlaatu on hento, muttei niin hento kuin sukulaisensa perpallidusten. Kylpyhiekkaa tarjoamalla voidaan turkki pitää hyvässä kunnossa. Cheesmanin ja perpallidusten ulkomuodollinen ero on pienen pieni; cheesmaneilla on pidempi häntä kuin perpalliduksilla ja tupsu on hiukan tuuheampi.

Varusteet

Cheesmanien kodiksi sopii parhaiten käytetty akvaario, johon tehdään verkkokansi (verkon silmäkoon tulisi olla niin pieni, ettei eläin voi jäädä kuonostaan siihen kiinni eikä saa purtua siihen reikää). Verkko kannen tulisi olla sen verran tukeva ja raskas, ettei eläin pääse karkaamaan. Yhdelle cheesmanille terraarion on oltava vähintään korkeudeltaan 0,3m ja pohja pinta-ala 0,12 m2, pinta-ala ryhmässä pidettävää eläintä kohden vähintään 0,06 m2. Suosittelemme yhdelle eläimelle vähintään 70x35x40 terraariota, mutta tästä isompi olisi aina parempi. Cheesmanit ovat kovia hyppimään ja pääsevät yhdellä loikalla halutessaan 50cm korkeuteen, joten terrarion katto täytyy olla huolellisesti kiinnitetty.

Muita tarvikkeita, joita cheesmani tarvitsee, ovat juomapullo (mieluiten lasinen), keraaminen ruokakuppi ja pesäkolo.
Pesäkoloksi sopii oikein hyvin kukkaruukku tai kookospähkinän kuori. Terraarioon voi laittaa virikkeeksi puunoksia sekä vessapaperirullia ja muita pahveja. Virikkeet eivät kuitenkaan saa olla muovisia, koska terävillä hampaillaan eläin järsii muovin helposti rikki ja palaset voivat
vaurioittaa ruuansulatuselimiä. Pesän pehmikkeeksi sopii parhaiten vessapaperi, kuiva heinä ja oljet. Ekokuitu, kankaanpalaset ja eläinkaupoista saatava pesävilla eivät sovi varsinkaan eläimille
joilla on poikasia. Säikeet voivat kietoutua poikasten tassujen tai hännän ympärille ja kasvaa kiinni ihoon tai aiheuttaa pahimmillaan kuolioita.

Pitääksesi turkin puhtaana ja kiiltävänä, voit halutessasi kylvettää hiekassa silloin tällöin. Turkin kunnossapidossa auttavat pesämateriaalit. Jos kylpyastiaa pitää terraariossa, eläimet puruttavat
sen helposti täyteen. Kylpyhiekkana on parasta eläinkaupoista saatava harmaa, hyvin hienojakoinen chinchillanhiekka. Hiekka kannattaa laittaa erilliseen astiaan ja nostaa eläin siihen kylpemään. 

Cheesmanilla ei ole tarvetta pitää juoksupyörää.

Ruokinta

Cheesmanin perusruokaa on laadukas pelletti tai laadukas siemensekoitus, jota on aina oltava
saatavilla. Cheesmanien turkki rasvoittuu herkästi ja cheesmanit myös lihovat herkästi, joten laatuun kannattaa kiinnittää huomiota.Tuoretta ruokaa kannattaa silloin tällöin tarjota. Cheesmanille sopivia tuoreruokia ovat esimerkiksi kasvikset, marjat ja hedelmät kuten porkkana, kurkku, tomaatti, omena, mansikat ja mustikat. Ulkomaiset kasvikset olisi syytä kuoria ennen kuin antaa niitä. Lisäksi cheesmaneille voit syöttää erilaisia jäähdytettyjä puuroja,
vellejä ja pastoja. Hyviä valkuaisenlähteitä ovat koirannappulat, kypsennetty maustamaton liha tai muu vastaava, kerran parissa viikossa annettuna. Mitään maustettua ei pidä antaa.
Ei olla saatu tarkkaa tietoa syökö cheesmanit luonnossa hyönteisiä mutta vankeudessa ne ovat niistä pitäneet. Kuivatut jauhomadot ja silkkiäiskuoriaiset ovat olleet herkkua. 

Jotta cheesmanien hampaat eivät kasvaisi liian pitkiksi, tulisi sille antaa myös kovaa purtavaa.

Juomaveden joukkoon voi silloin tällöin tipauttaa muutaman tipan jyrsijöille tarkoitettua monivitamiiniliuosta, jota saa esimerkiksi
apteekista. Kantaville, imettävillä ja nuorille cheesmaneille tulisi tarjota kalkkikivi.

Tutustuttaminen toisiinsa

Cheesman uroksia voi asuttaa yksin. Nykyisellä tiedolla sanoisimme, etteivät ne tule toimeen laumassa. Urokset ovat todella iso egoisia ja hyvin harvoin samaan tilaan mahtuu kahta urosta. 

Luonnossa cheesmanit elävät pienissä laumoissa, joten naaraita olisi hyvä olla laumassa useampi. Aina totutettaessa vieraita cheesmaneja toisiinsa tulisi tarkoitukseen käyttää nk. totuttamishäkkiä tai verkkoa. Terraario jaetaan kahtia tiheällä verkolla tai terraarion sisälle laitetaan tiheäkalterinen häkki. Cheesmanien paikkaa vaihdetaan päivittäin.
Noin viikon kuluttua voidaan kokeilla tuleeko eläimet toimeen ilman häkkiä/verkkoa. Käyttäytymistä / tilanteen kehittymistä seurataan tarkoin. Jos cheesmanit eivät tule toimeen keskenään jatketaan totutusta. Muista kuitenkin, että cheesmanit ovat yksilöitä, eivätkä kaikki tule toimeen keskenään. Mikäli eläin loukkaantuu, erota se totutuskumppanista ja vie tarvittaessa eläinlääkärille.

Poikasten teettäminen
Jos aiot teettää poikasia, tulisi harkita tarkoin. Sopivin ikä poikasten teettämiseksi cheesman naaraalle on 6-12 kk. Liian pienikokoisella tai laihalla naaraalla ei poikasia kannata teettää. Jos naaras on sairas, on itsestäänselvää, ettei sillä pidä teettää poikasia. Cheesman saa poikasia kerralla n. 1-5. Tiineysaika kestää n. 21-28 vuorokautta. Uros olisi syytä ottaa pois hieman ennen poikasten syntymistä, sillä uros astuu naaraan heti uudelleen ensimmäisten poikasten synnyttyä. Luovutusikäisiä poikaset ovat noin 6 viikon ikäisinä.

Cheesmanien käsittely

Cheesmanit ovat kilttejä mutta vilkkaita. Cheesmaneja ei saa nostaa hännästä. Muutenkin käsittelyn tulisi olla,cheesmanien ruumiinrakenteen vuoksi huolellista.

Päivitetty viimeksi 2.5.2023