Voisinko minäkin vaikuttaa gerbiiliyhdistyksessä?

– eli miten gerbiiliyhdistys oikein toimii

Oletko joskus miettinyt, mitkä asiat vaikuttavat päätöksentekoon SGY:ssä? Entä kuka ylipäätään voi vaikuttaa yhdistyksessä ja miten? Miten saada joku asia käsiteltäväksi yhdistyksessä ja kuinka käsittely etenee? Tai mihin asioihin yhdistys ei pysty vaikuttamaan? Varoitus: Teksti sisältää runsaasti kuivaa yhdistyssanastoa. Suositellaan käytettäväksi ennen nukahtamista unilääkkeen tavoin ;)

Yhdistyslaki ja yhdistyssäännöt

Kaikkien rekisteröityjen yhdistysten, kuten myös Suomen Gerbiiliyhdistys ry:n, toimintaa säätelee yhdistyslaki. Yhdistysten perustusvaiheessa Patentti- ja rekisterihallitukseen (PRH) lähetetään tarkistettavaksi yhdistyksen säännöt, joiden tulee olla yhdistyslain mukaiset: edes yhdistyksen omilla säännöillä ei voi kumota yhdistyslaissa säädettyjä asioita.  Yhdistyslaki on säädetty vuonna 1989 ja siinä säädetään muun muassa yhdistyksen päätösvallasta, päätöksenteosta, jäsenyydestä ja yhdistyksen purkamisesta. Yhdistyslakiin voi tutustua tarkemmin osoitteessa www.finlex.fi.

Vaikka yhdistyslaissa on määritelty yhdistyssäännöille raamit, niin lakiin on jätetty myös kohtia, joista yhdistykset saavat itse päättää. Yhdistyslaissa lukee esimerkiksi, että yhdistyksen tulee esimerkiksi noudattaa yhdistyssääntöihinsä kirjattua tapaa jäsenkokousten koolle kutsumisessa, mutta kutsumistavasta yhdistys saa itse päättää. SGY:n yhdistyssäännöissä on säädetty, että kutsu jäsenkokouksiin on lähetettävä jäsenille vähintään seitsemän päivää ennen kokousta joko kirjallisesti kullekin jäsenelle tai julkaisemalla kokouskutsu etukäteen yhdistyksen jäsenlehdessä. Pelkistetysti yhdistyslaki siis määrittelee yhdistysten pelisäännöt sekä sen, mitä asioita yhdistyksen säännöissä tulee tai voi mainita. Jokaisella yhdistyksellä on omat yhdistyssääntönsä, jotka määrittelevät yhdistysten omia toimintatapoja ja erilaisia käytänteitä. SGY:n yhdistyssääntöihin pääset tutustumaan yhdistyksen kotisivuilla osoitteessa www.gerbiiliyhdistys.fi.

Muut säännöt

Yhdistyksissä voi myös olla muita sääntöjä yhdistyssääntöjen lisäksi. SGY:ssä tällaisia ovat esimerkiksi näyttelysäännöt, tuomarisäännöt tai näyttelyiden pistelaskusäännöt. Koska SGY on Suomen Kani- ja jyrsijäliitto ry:n (SKJL ry:n) jäsenyhdistys, tulee SGY:n noudattaa myös kattojärjestönsä sääntöjä. Tällaisia ovat muun muassa kasvattajanimisäännöt, jotka ovat kaikille SKJL ry:n jäsenyhdistyksille samat, mutta SKJL ry:n kasvattajanimisääntöjen lisäksi jäsenyhdistyksillä voi olla itse määrittelemiään ehtoja kasvattajanimen saamiseksi.

SKJL ry on siis liitto (tai kattojärjestö, jota myös yleisesti käytetään), jolla on alaisuudessaan muita yhdistyksiä, kuten valtakunnallisia kani- ja jyrsijäyhdistyksiä (kuten SGY tai muut lajiyhdistykset, esimerkiksi Suomen Hamsteriyhdistys ry, Suomen Marsuyhdistys ry jne.) sekä paikallisia tai alueellisia kani- ja jyrsijätoiminnan harrastajayhdistyksiä (kuten vaikkapa Etelä-Pohjanmaan Kani- ja jyrsijäyhdistys ry tai Oulun seudun jyrsijäharrastajat ry). Liitto edustaa ja ajaa jäsenyhdistystensä ja jäsenyhdistysten lajien asioita, esimerkiksi liitto saattaa kysyä alayhdistyksiltä ehdotuksia yhdistysten alaisten lajien elinolojen parantamiseksi ja sitten neuvotella eläinsuojelulakien muutoksista lakia säätävien tahojen kanssa. Liiton jäsenkokouksiin valitaan yksi edustaja aina kustakin sen jäsenyhdistyksestä. Liiton toimintaan vaikuttaminen tapahtuu siis oman jäsenyhdistyksen ja sen valitseman edustajan kautta. SKJL ry:n toimintaan voit tutustua osoitteessa www.skjl.net.

Yhdistyksen jäsenkokoukset

Mutta tiedätkös, ketkä käyttävät ylintä päätösvaltaa SGY:ssä? Yhdistyksen jäsenet. Ehkäpä siis juuri sinä, joka juuri luet tätä tekstiä. Jäsenten päätösvallan käyttämistä varten yhdistyksessä järjestetään jäsenkokouksia, joihin ovat tervetulleita kaikki yhdistyksen jäsenet ja jotka SGY järjestää pääsääntöisesti yhdistyssääntöihin kirjatulla kotipaikkakunnallaan Helsingissä. Tosin marraskuussa 2015 pidetty jäsenkokous päätti, että jatkossa jäsenkokouksia voidaan pitää myös muualla Uudenmaan alueella. Sääntö ei ole vielä tullut voimaan, sillä jokainen yhdistyksen sääntömuutos tulee hyväksyttää aiemmin mainitussa PRH:ssa. Jäsenkokouksissa äänioikeus on varsinaisella jäsenellä, nuorisojäsenellä, ainaisjäsenellä, perhejäsenellä tai henkilökunniajäsenellä, mutta kannatusjäsenellä, yhteisökunniajäsenellä tai yhteisöjäsenellä ei ole äänioikeutta.

SGY:n yhdistyssäännöt määräävät, että SGY:n tulee järjestää kevätkokous tammi–huhtikuussa ja syyskokous syys–joulukuussa. Kevätkokouksessa esitetään muun muassa edellisen vuoden vuosikertomus (esimerkiksi milloin ja mitä toimintaa yhdistys on järjestänyt), tilinpäätös (mihin yhdistyksen varoja on käytetty ja minkälainen varallisuustilanne on tällä hetkellä), kuluvan vuoden toimintasuunnitelma (mitä toimintaa yhdistys aikoo järjestää) sekä valitaan uusi hallitus. Syyskokouksessa päätetään muun muassa yhdistyksen jäsenmaksujen suuruudesta tulevalle vuodelle. Näiden yhdistyssääntöihin kirjattujen asioiden lisäksi jäsenkokouksissa voidaan käsitellä jäsenten niihin käsiteltäväksi toimittamia asioita, kuten esimerkiksi sääntömuutosehdotuksia, joista kerron tuonnempana.

Lisäksi jäsenet voivat kutsua koolle ylimääräisen kokouksen, mikäli 1/10 jäsentä sitä kirjallisesti vaatii. Tällaisissa ylimääräisissä kokouksissa on viime vuosina esimerkiksi päätetty uuden sihteerin valitsemisesta edellisen sihteerin erottua tehtävästään kesken kauden sekä erään kuviomuunnoksen kasvatuksesta luopumisesta.

Yhdistyksen hallitus

Koska kaikkia asioita olisi vaikeaa, ellei mahdotonta käsitellä jäsenkokouksissa, jäsenistö valitsee keskuudestaan yhdistykselle hallituksen. Yhdistyslain mukaan hallituksen on lain ja sääntöjen sekä yhdistyksen päätösten mukaan huolellisesti hoidettava yhdistyksen asioita sekä huolehdittava siitä, että yhdistyksen kirjanpito on lainmukainen ja varainhoito on luotettavalla tavalla järjestetty. Hallitus valitaan jokaisessa SGY:n kevätkokouksessa ja hallitukseen voi asettua ehdolle kuka tahansa. SGY:n hallitukseen kuuluu puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, sihteeri ja vähintään kaksi, mutta enintään neljä hallituksen jäsentä ja kaksi varajäsentä eli vähintään seitsemän, mutta enintään yhdeksän henkilöä. Puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja sihteerin toimikaudet ovat kaksivuotisia, muilla hallituksen jäsenillä ja varajäsenillä toimikausi kestää yhden vuoden kevätkokouksesta seuraavan vuoden kevätkokoukseen.

Jäsenten vaikuttamisen väylät

Kuka tahansa yhdistyksen jäsen voi halutessaan toimittaa jonkin asian yhdistyksen kevät- tai syyskokouksen (jäsenkokousten) käsiteltäväksi ilmoittamalla kirjallisesti siitä jollekin hallituksen jäsenelle niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää jäsenkokouskutsuun. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että asia tulee ehtiä kokouksen esityslistalle, joka julkaistaan kokouskutsun yhteydessä yhdistyksen jäsenkokousta edeltävässä jäsenlehdessä, jolloin esityslistan tulee olla valmis ennen kokousta edeltävän jäsenlehden menemistä painoon tai jäsenlehden julkaisemista yhdistyksen kotisivuilla. Mikäli esityslistalle tulisi lisäyksiä viime hetkellä, esityslista olisi lähetettävä jokaiselle jäsenelle kirjeitse viimeistään seitsemän päivää ennen kokousta. Asioista, joista ei mainita etukäteen kokouskutsun esityslistassa, ei voida tehdä kokouksessa päätöksiä, mutta jäsenkokouksessa niitä voidaan muutoin käsitellä keskustelemalla ja päättämällä esimerkiksi asian siirtämisestä seuraavaan jäsenkokoukseen. Jäsenkokouksissa voidaan käsitellä ja päättää jäsenten aloitteesta esimerkiksi yhdistyssääntömuutoksista, jäsenmaksujen muutoksista, toimihenkilön erottamista toimesta tai yhdistyksen hankinnoista tai muusta varainkäytöstä. Ennen kuin asia etenee jäsenkokoukseen, se käsitellään hallituksessa, joka antaa yleensä oman ehdotuksensa jäsenen aloitteeseen. Tällöin jäsenkokouksessa esitetään yleensä jäsenen ehdotus ja hallituksen ehdotus kokouksessa tehtävän päätöksen tueksi, mutta kokouksen lopulliseksi päätökseksi voi kuitenkin tulla joku muu kokouksessa esiin nouseva ehdotus.

Niin sanotusti ”pienemmissä asioissa” jäsen voi ottaa yhteyttä SGY:n hallitukseen, joka käsittelee asian luottamuksellisesti hallituksen kokouksissa ja tiedottaa päätöksistä asianosaisille. Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan kutsusta yleensä vähintään kerran kuukaudessa, tarvittaessa useamminkin. SGY:n hallituksen kokouksissa käsitellään esimerkiksi paikallisyhdistyksiltä tulleet näyttelyanomukset, jäseniltä tulleet ideat ja ehdotukset sekä päätökset tapahtumista tai pienistä hankinnoista. Tarvittaessa hallitus voi konsultoida asiassa yhdistyksen toimihenkilöitä tai siirtää asian käsiteltäväksi yhdistyksen teemapäiville.

SGY järjestää teemapäiviä ja kokouksia tarvittaessa. Tavallisesti niitä on järjestetty kasvattajille, deguista ja harvinaisista hyppymyyristä kiinnostuneille sekä virallisille tuomareille ja pet-tuomareille. Jäsen voi siis ehdottaa asioita käsiteltäväksi teemapäivillä, joista asiat etenevät yleensä teemapäivän osanottajien ehdotuksen kera hallitukselle päätettäväksi. Kasvattajapäivillä käsiteltäviä ja siitä hallitukselle eteneviä aiheita voivat olla esimerkiksi kasvattajanimisääntöjen muutokset ja tuomaripäivillä taas esimerkiksi rotumääritelmien muutokset tai näyttelyissä käytettävien arvostelukaavakkeiden päivitykset. Kasvattaja- ja tuomaripäivät on pyritty järjestämään joko live-tapaamisina tai sähköisinä kokouksina vähintään kerran vuodessa.

Asiat, joihin yhdistyksessä ei voi vaikuttaa

Lyhyesti yhdistyksessä ei voi vaikuttaa sellaisiin asioihin, joita sen yhdistys- tai muissa säännöissä ei syystä tai toisesta voida määrätä. SGY:n on esimerkiksi vaikea ottaa kantaa eläinsuojelullisiin asioihin: SGY ei pysty esimerkiksi sanelemaan minimittoja gerbiilien terraarioille eikä puuttumaan mahdolliseen eläinten kaltoinkohteluun, sillä ne asiat kuuluvat yleensä viimekädessä eläinten suojelusta neuvotteleville työryhmille, eläinsuojeluvalvojille ja eläinsuojeluviranomaisille. Yhdistys pystyy tosin erottamaan määräajaksi tai pysyvästi sellaisen jäsenen, joka toimii todistettavasti vastoin yhdistyksen etua tai sen säännöissä lueteltuja tavoitteita, millaiseksi eläinten kaltoinkohtelu voidaan katsoa tai rikkoo esimerkiksi toistuvasti sääntöjä tuomalla näyttelyihin eläimiä, joiden paikka ei näyttelysääntöjen mukaisesti ole näyttelyissä. SGY ei myöskään voi määrätä gerbiileille tai muille edustamilleen lajeille minimimyyntihintoja tai puuttua yksityisten ihmisten väliseen kaupankäyntiin. Lisäksi yhdistyksellä ei juurikaan ole keinoja puuttua esimerkiksi kahden jäsenensä välisiin henkilökemioiden yhteentörmäykseen tai kahdenkeskisiin erimielisyyksiin, ellei tapauksessa rikota millään lailla yhdistyksen sääntöjä tai vaikkapa kasvattajasitoumuksessa määriteltyjä kohtia.

Lopuksi

Nyt voitkin sitten taputtaa itseäsi olalle onnitellen itseäsi loppukappaleen saavuttamisesta ja siitä, ettet ole vielä nukahtanut tätä lukiessasi ;) Toivottavasti tämä artikkeli selvensi edes vähän (eikä pelkästään sekoittanut lisää!) sitä, miten yhdistys toimii ja minkälaisiin asioihin ihan tavallinen jäsenkin voi vaikuttaa. Oli nimittäin miten oli, lopullinen päätös- ja vaikutusvalta yhdistyksessä on sen jäsenillä, kunhan toimitaan lakien asettamissa puitteissa. Mikäli jokin asia yhdistyksessä kaipaa parannusta, älä pelkää viedä asiaa eteenpäin, sillä teoillasi voit vaikuttaa siihen, mitä yhdistyksessä tapahtuu. Tervetuloa rohkeasti vaikuttamaan!

Artikkelin on kirjoittanut Jenny Haapala ja se on julkaistu Aavikkorummun numerossa 1/2016.