FAQ - Käyttäytyminen

Gerbiilini jyrsii häkin kaltereita, ja sen nenästä on kulunut karvat pois. Mitä teen?

Gerbiili on jyrsijä, joten se myös pitää jyrsimisestä. Se voi olla myös merkki turhautumisesta, liian pienestä asumuksesta, liian vähistä virikkeistä tai olla yksinkertaisesti opittu tapa. Yksinasuvilla gerbiileillä tämä voi olla merkki halusta pyrkiä muiden laumatovereiden pariin. SGY ry suosittelee, ettei gerbiiliä pidettäisi häkissä, vaan parasta olisi, jos gerbiili voisi asua lasiterraariossa, jolloin sillä ei olisi kaltereita jyrsittävänä. Kun häkissä asuva gerbiili tylsistyy, se alkaa helposti jyrsiä kaltereita, mikä voi aiheuttaa kuonon karvattomuutta ja esimerkiksi nokkatautia. Häkissä oleva gerbiili on myös helpommin alttiina vedolle ja siitä johtuville sairauksille, sekä mahdollisten muiden lemmikkien aiheuttamille häntä- ja raajavammoille. Mikäli gerbiili vaikuttaa tylsistyneeltä, sille kannattaa pyrkiä tarjoamaan mahdollisimman paljon muuta jyrsittävää, kuten pahvia ja oksia.


Gerbiilini kaivaa koko ajan terraarionsa yhtä nurkkaa.

Tämä on erittäin yleistä gerbiilien käyttäytymistä. Pohjimmiltaan kyse lienee tylsistymisestä johtuvasta stereotyyppisestä (jatkuvasti samana toistuvasta) käyttäytymisestä (vrt. tiikeri häkissä). Gerbiili ei aina esimerkiksi tunneleita kaivaessaan terraarion äärirajoja, vaan yrittää kaivatua tunnelissa mahdollisimman pitkälle. Voi toki myös olla, että gerbiili yksinkertaisesti pitää nurkassa kaivamisesta. Kaivamisesta tuskin on varsinaista haittaa gerbiilille, joten sille ei välttämättä ole syytä tehdä mitään. Mikäli gerbiili vaikuttaa tylsistyneeltä, sille kannattaa pyrkiä tarjoamaan mahdollisimman paljon muuta jyrsittävää, kuten pahvia ja oksia.


Gerbiilini jyrsii juomapulloon reikiä ja rynkyttää sen aina tyhjäksi. Voinko tehdä asialle jotain?
Jos saat hankittua jostain lasisen juomapullon, kokeile, hillitsisikö se jyrsimistä. Juomapullon päälle voi myös rakentaa suojan esimerkiksi tyhjästä juomatölkistä, johon juomapullo sujautetaan avatun pohjan kautta niin, että pilliosa tulee esiin tölkin suusta. Lisäksi voit yrittää tarjota gerbiilille muuta tekemistä. Jos muu ei auta, voi vettä tarjota kupista. Kuppi nostetaan tasolle, jolloin se ei tule täyteen purua. Tärkeintä on myös seurailla, oppiiko gerbiili juomaan kupista.


Gerbiilini nukkuu aivan purujen alla piilossa. Onko se normaalia?

Luonnossa gerbiilit asuvat kaivamissaan maanalaisissa käytävissä. On siis varsin tavallista, että gerbiili hakeutuu purujen alle. Näin ollen ei ole syytä huolestua, vaikka gerbiili nukkuisikin purujen alla.


Minulla on kaksi gerbiiliä. Välillä ne näyttävät tappelevan keskenään. Kummastakaan ei tule verta, mutta gerbiilit selvästi painivat keskenään. Pitääkö minun erottaa ne?

Gerbiili on laumaeläin, ja lauman yksilöiden välillä on arvojärjestys. Painiminen eli leikkitappelut kuuluvat gerbiilin sosiaaliseen käyttäytymiseen, jonka avulla pidetään yllä arvojärjestystä. Hierarkiassa korkeammassa asemassa oleva gerbiili selättää alemmassa asemassa olevan tai yrittää astua sitä. Mikäli leikkitappelu muuttuu oikeaksi tappeluksi, eli gerbiilit tappelevat niin, että molemmille tulee haavoja, tai jos gerbiili jahtaa toista gerbiiliä ja yrittää purra sitä hännäntyvestä, tulee gerbiilit erottaa toisistaan. Lue lisää kohdasta FAQ / tapaturmat ja ongelmatilanteet.


Gerbiilini tömistelevät välillä takajalkojaan. Mitä se tarkoittaa?

Gerbiilit viestivät toisilleen rummuttamalla - kuuluuhan se huomattavasti piipitystä paremmin. Useimmiten, kun yksi gerbiili aloittaa rummutuksen, yhtyvät myös muut siihen. Joskus gerbiilit rummuttavat innostuttuaan jostain, mutta useimmiten kyse on varoituksesta. Rummuttaminen kuuluu myös gerbiilien parittelukäyttäytymiseen. Gerbiilin rummutuksen rytmi vaihtelee tarkoituksen mukaan, ja tarkkaavainen omistaja voikin oppia erottamaan eri rummutukset.


Gerbiilini istuu apaattisena yhdessä nurkassa. Voiko se olla kipeä?

Mikäli gerbiili on iältään nuori ja se on aikaisemmin ollut vilkas ja puuhakas, voi tällainen äkillinen muutos merkitä juuri sitä, että gerbiili on sairas. Vie silloin gerbiilisi viipymättä eläinlääkäriin. Iän myötä gerbiili rauhoittuu, eikä vanha gerbiili puuhastele enää yhtä paljon kuin nuorempi.


Olen melko varma, että gerbiilikaksikkoni molemmat eläimet ovat naaraita. Ne kuitenkin parittelevat toisinaan, onko tämä normaalia?

Kts. gerbiilien kiimasta kertova artikkeli. Toisinaan naaraiden kiima saattaa yltyä parittelulta näyttäväksi kilpaa astumiseksi, joka on täysin normaalia. Mikäli kiima-aikoina ilmenee kuitenkaan aggressiivisuutta tai esimerkiksi jahtaamista, missä toinen gerbiileistä piippaa kovaäänisesti, voi olla hyvä erottaa naaraat toisistaan "jäähylle" siksi aikaa, että pahin kiimahuippu menee ohi. Mikäli kuitenkin epäilet gerbiilien olevan eri sukupuolta keskenään, tarkista sukupuolet nostamalla gerbiiliä hännäntyvestä.




Päivitetty viimeksi 28.6.2018