Pied & collared

Kuva: Jenny Kolehmainen

Toinen gerbiileillä tavatuista kuviomuunnoksista on nk. collared/pied muunnos. Ensimmäiset pied kuvioiset gerbiilit saapuivat Suomeen vuonna -93 USA:sta Bostonista Eija Koskenlinnan mukana, joka kasvatti gerbiileitä yhdessä Pia Vesalan kanssa Täysikuun kasvattajanimellä. Uusi kuvio herätti valtavaa innostusta ja koska vanhassa rotumääritelmässämme oli jo valmiina määrittely pied gerbiilille (en kylläkään tiedä miksi, koska pied muunnosta ei ollut tätä ennen Suomessa eikä myöskään Englannissa) se standardoitiin nopeasti.

Tällä hetkellä kuvio on erotettu kahdeksi eri kuviomuunnokseksi eläimen perusvärin perusteella. Collared kuvio esiintyy valkovatsaisilla väreillä (esim. agouti, argente, argente cream, grey agouti, ivory cream sekä smoke). Pied kuvio esiintyy taas kaikilla ei valkovatsaisilla väreillä eli yksivärisillä, kaikilla muilla pointillisilla paitsi smokella (siis siamesella, burmesella, rust pointilla jne) sekä muilla muunnoksilla (nutmeg, silver nutmeg jne).

Syy kuvion jakamiseksi kahteen eri muunnokseen, johtuu siitä, että vastaavasti kuten white spotted/patched kuvio, niin collared/pied kuviokin käyttäytyy eri väreillä eri tavoin. Valkovatsaisissa eläimissä kuviot pyrkivät olemaan tarkkarajaisempia ja valkoisia karvoja ei esiinny yhtä paljoa kuin ei-valkovatsaisissa eläimissä. Lisäksi pied geeni yhdistettynä e tai ef geenin kanssa, vaalentaa eläimen perusväriä hyvin voimakkaasti. Esimerkiksi Honey fox collared ei enää näytä honey foxilta vaan lähinnä valkoiselta gerbiililtä, jolla väritystä on vain hännässä. Tämän takia collared ja pied kuvion kasvattaminen kaikissa värimuunnoksissa ei ole järkevää. Gerbiilin perusvärin ja kuvion arvosteleminen kun muuttuu esim. edellä mainitussa tapauksessa täysin mahdottomaksi.

Rotumääritelmässä on pied kuvio määritelty seuraavasti:

Pied esiintyy seuraavissa yksivärisissä värimuunnoksissa eli: Black, Burmese, Dove, Lilac, Nutmeg, Siamese ja Slate. Perusvärin tulee olla standardin mukainen. Gerbiilillä tulee olla niskassa leveä ja tasareunainen valkoinen kaulus, joka yhdistyy kyljissä valkoiseen vatsaan. Otsassa tulee olla valkea täplä, jonka tulisi olla mahdollisimman iso ja se ei saa yhtyä kaulukseen. Kuonon, leuan, vatsan ja jalkojen tulee olla valkoiset. Häntätupsu on valkoinen ja valkoinen hännän alapuoli on sallittu. Perusvärissä voi olla yksittäisiä valkoisia karvoja. Kynnet neutraalinväriset. Silmät mustat tai rubiinit riippuen perusvärin standardista. Viiksien tulee olla perusvärin mukaiset.

ja collared kuvio:

Collared kuvio esiintyy seuraavissa valkovatsaisissa värimuunnoksissa eli: Agouti, Argente, Argente cream, Grey agouti, Ivory cream ja Smoke. Gerbiilillä tulee olla niskassa leveä ja tasareunainen valkoinen kaulus, joka yhdistyy kyljissä valkoiseen vatsaan. Otsassa tulee olla valkea täplä, jonka tulisi olla mahdollisimman iso ja se ei saa yhtyä kaulukseen. Kuonon, leuan, vatsan ja jalkojen tulee olla valkoiset. Häntätupsu on valkoinen ja valkoinen hännän alapuoli on sallittu. Perusvärissä voi olla yksittäisiä valkoisia karvoja. Kynnet neutraalinväriset. Silmät mustat tai rubiinit riippuen perusvärin standardista. Viiksien tulee olla perusvärin mukaiset.

Collared/pied kuvio erottuu siis white spotted/patched kuviosta siinä, että eläimellä on niska spotin tilalla leveä kaulus, jonka tulisi molemmilla sivuilla yhdistyä valkoisen vatsaan. Samaten pied kuviossa eläimellä tulisi myös olla kokonaan valkoinen vatsa. Jos white spottedien ja patchedien ongelmana oli puuttuvat spotit niin collaredit ja piedit kärsivät siitä, että kuvio näyttää joko white spottedilta tai patchedilta (eli nämä ovat niitä nk "ei aitoja" white spottedeja ja patchedeja) tai sitten valkoista on aivan liikaa.

Tyypillisesti päässä olevat spotit saattavat yhdistyä toisiinsa siten, että gerbiilillä kulkee valkoinen viiru kuonosta kaulukseen. Kaulus saattaa olle leveä ja tarkkarajainen, mutta se voi monesti myös mutkitella tai katketa. Hyvin usein gerbiilillä esiintyy myös valkoista karvaa takaosassa, joillakin jopa valkoisia länttejä.

Värivirheellisiä collaredeja/piedejä ovat ne eläimet, joilla kaulus on kutistunut isohkoksi läiskäksi tai joskus jopa useammaksi "niskaspotiksi". Vaikka nämä eläimet eivät pärjää näyttelyissä, niin collaredin/piedin jalostukseen ne ovat kuitenkin sopivia.

Tällä hetkellä ei ole varmuutta siitä aiheuttaako collared/pied kuvion sama Sp geeni kuin white spotted/patched kuvion tai esiintyykö em. Sp geenistä kaksi eri alleelia esim. Sp ja Spi vai aiheuttaako kuvion joku muu geeni. Olen saanut käyttööni Pia Vesalalta ja Merja Hosiolta tiedot heidän pied-poikueista, joista olen laskenut muutamia tilastollisia tuloksia. Tulokset on esitetty oheisessa taulukossa:

Näiden tulosten perusteella näyttäisi siltä, että collared/pied kuvion aiheuttava geeni saattaisi olla letaali vastaavasti kuten white spotted/patched kuvion aiheuttava geeni. Pied x pied poikueisiin on syntynyt 20,3% vähemmän poikasia kuin pied x yksiv poikueisiin. Otanta on kuitenkin ollut niin pieni, että varmuudella asiaa ei voi vielä päätellä.

Erikoiseksi collaredin/piedin kasvatuksen tekee kuitenkiin valkoisuuden määrän käyttäytyminen. Collared/pied voi periyttää jälkeläisilleen joko collared/pied kuviota tai white spottedin/patchedin näköistä kuvota. Nyrkkisääntönä näyttäisi olevan, että mikäli collared/pied yhdistetään toiseen collarediin/piediin pyrkii valkoisuuden määrä lisääntymään eli jälkeläiset ovat collaredeja/piedejä ja niissä voi olla enemmän valkoista kuin vahemmissaan. Mikäli collared/pied kuvioinen yhdistetään yksivärisen kanssa syntyy poikasiin white spottedin/patchedin kuvioisia gerbiileitä. Valkoisuuden määrän kasvu tai väheneminen saattaa johtua nk. polymeerisistä geeneistä. Näiden geenien voisi ajatella olevan eräänlaisia + geenejä valkoiselle värille. Mitä useampi + geeni gerbiilillä on sitä enemmän valkoista siinä on.

Erittäin hyvän kuvan valkoisuuden määrän periytymisestä saa oheisesta kuvasta, jossa on esitetty Lustrum gerbiilikasvatuksen pied gerbiileitä ja valkoisuuden määrän periytymistä jälkeläisille.

Kuva, jossa on esitetty Lustrum gerbiilikasvatuksen pied gerbiileitä ja valkoisuuden määrän periytymistä jälkeläisille. Kuva on julkaistu Aavikkorummun jäsenlehdessä 4/2010.

Kuvista huomaa hyvin, että collaredin/piedin kasvatuksessakaan ei voi täysin etukäteen ennustaa tuleeko poikaselle hyvä kaulus vai ei. Kuvat olen piirtänyt Merja Hosiolta saamieni piirrosten mukaan.

Miten sitten kasvattaa collaredeja/piedejä, jos kerta valkoisuuden määrä lisääntyy yhdistettäessä collaredeja/piedejä keskenään ja vähenee yhdistettäessä collaredeja/piedejä ei-kuviolliseen? Avuksi kasvattaja tarvitsee kolmenlaisia eläimiä: collaredeja/piedejä, ei kuviollisia sekä white spottedin/patchedin näköisiä (jotka ovat collared/pied taustaisia) eläimiä.

Pääasiassa kannattaa yhdistää collaredeja/piedeja keskenään sekä näitä "huonoja" collaredeja/piedeja takaisin kunnon collared/pied gerbiileihin. Jos valkoisuuden määrä kasvaa liikaa voidaan käyttää ei-kuviollista. Tuloksena on yleensä huonoja collaredeja/piedejä, joita voidaan yhdistää takaisin hyväkuvioisiin collared/pied gerbiileihin.

Koska myös collaredit ja piedit ovat yleensä kooltaan pienempiä kuin ei-kuviolliset, tulee käytetyn ei-kuviollisen olla mahdollisimman iso ja hyvän tyyppinen sekä mahdollisimman hyvän perusvärin omaava. Näin voidaan saada kantaan lisää kokoa ja tyyppiä sekä parantaa perusväriä, joka onkin usein liian vaalea. Syynä on se, että collared/pied kuvio vähentää pigmenttiä myös perusväristä. Tämän takia kannattaa olla hyvin tarkka kun määrittelee collaredin/piedin väriä. Tyypillisesti black valeene niin paljon, että se näyttää lähes slatelta. Slate saa puolestaan hyvin sinertävän vivahduksen ja lilac näyttää puolestaan dovelta. Agouti collaredien perusväristä puuttuu usein toivottu punaisuus.

Pied ja collared ovat yksi vaikeimpia gerbiilin värimuunnoksia kasvattaa. Ei riitä, että gerbiilillä on hyvä koko ja tyyppi ja värikin on hyvä, sen lisäksi sillä tulee olla vielä hyvä kuvio. Hyvä kuvio on taas osin tuurista kiinni. Kasvattajalle, joka pitää haasteista, on collaredin/piedin kasvatuksessa sitä yllin kyllin.

Päivitetty viimeksi 26.3.2004.