Slate

Kuva: Jenny Kolehmainen

Slate väri standardoitiin Englannissa vuonna 1985. Ensimmäiset slaten väriset poikaset kasvatti Brian Leiper. Hän yhdisti lilac patchedin grey agoutin kanssa. Kaikki syntyneet poikaset olivat agouteja ja agouti white spottedeja. Kun nämä poikaset yhdistettiin keskenään, jotta saataisiin grey agouti white spottedia, syntyikin poikasiin slatea ja slate patchedia.

Värinimityksenä slate-nimi on kuitenkin tuore. Aikaisemmin väri kulki blue nimellä. Koska värin aiheuttanut geeni ei kuitenkaan ollut oikea laimennus geeni d (dilute-geeni), joka aiheuttaisi blue värityksen, päätettiin värin nimi vaihtaa bluesta slateksi. Värin aiheuttaa dilute geenin sijasta nk. harmaatekijä-geeni g. Geneettisesti slate on siis aa P- gg C- E- eli laimennus blackista.

Rotumääritelmässä on slate määritelty seuraavasti:" Värin tulee olla tasainen tumman siniharmaa ihoon saakka. Korvat peittyneet lyhyeenhienoon siniharmaaseen karvaan. Viikset siniharmaat ja kynnet tummat. Silmät mustat."

Kuten black myös slate kärsii samoista ongelmista: valkoisista merkeistä leuan alla ja tassuissa sekä yksittäisistä valkoisista karvoista. Arvosteltaessa slate gerbiiliä tulisi aina muistaa, että eläimen vanhetessa myös yksittäisten valkoisten karvojen määrä lisääntyy. Hyvin vanhalla eläimellä voi olla runsaastikin valkoisia karvoja varsinkin päässä kuonon ja silmien ympärillä; gerbiili alkaa "harmaantua" iän mytötä. Nuorella gerbiilillä ei yksittäisiä valkoisia karvoja kuitenkaan saisi olla.

Jostan syystä slate gerbiileissä on ollut enemmän yksilöitä, joilla ei ole ollut valkoista kurkkutäplää ja tassukuvioita ollenkaan tai vain hyvin olemattomat tassukuviot. Jalostukseen tulisi tulevaisuudessakin valita vain ne yksilöt, joilla näitä valkoisia merkkejä on mahdollisimman vähän. Yksivärisen slaten kasvatukseen ei patched gerbiileitä kannata käyttää. Slate voi kuitenkin käyttää pathed gerbiilille tuomaan lisää tyyppiä ja kokoa sekä parantamaan liian vaaleaksi päässyttä perusväriä.

Sopivin ulkosiitos slatelle on REW, jota voidaan käyttää vaalentamaan slaten liian tummaa perusväriä. Käytetyn REWin tulee olla kaikista mieluiten yksivärisistä slate linjoista, jolloin mitään yllätyksiä kuten patchedia ei ole odotettavissa. REW voi siis olla kuviollinen patched, eli sillä on patched-geeni, mutta koska eläimen perusväri on valkoinen, ei kuvio tule siinä näkyviin. Patched-kuvion lisäksi REWillä voi olla iso kurkkutäplä tai paljonkin valkoista tassuissa, jotka eivät näy REWissä, mutta joita se voi periyttää poikasille. Käytä siis vain sellaista REWiä jonka suku ja vanhemmat ovat tiedossa tai jonka tiedät olevan slate linjasta, niin epämiellyttävien yllätysten määrä vähenee huomattavasti.

Mikäli sopivia REWejä ei ole käytettävissä voidaan slaten kasvatukseen käyttää grey agoutia. Käytetyn grey agoutin tulisi olla slaten kantaja, minkä huomaa useimmiten tummemmasta ja voimakkaammasta tikkauksesta. Murphyn laki aiheuttaa kuitenkin usein se, että jos kasvattaja haluaa yhdistelmästä nimen omaan slate gerbiileitä, tulee poikasiin vain voimakkaasti tikattua grey agoutia. Grey agoutin käyttö slatelle voi aiheuttaa perusvärin tummenemista ja epätasaisuutta sekä ei toivottuja valkoisia merkkejä. Usein grey agouti poikueisiin syntyy myös slate poikasia. Näitä voidaan käyttää slaten kasvatukseen ilman suurempia ongelmia, mikäli ne ovat riittävän tasokkaita.

Ehdottomasti yksi huonoimmista ulkosiitoksista slatelle on black. Black + slate yhdistelmistä voi syntyä poikasia, joista ei tiedä ovatko ne blackia vai slatea. Blackin käyttö voi myös korostaa slate gerbiileissä esiintyvää värin epätasaisuutta. Väri on selästä huomattavan tumma lähes blackmainen, mutta vatsasta todella vaalea. Tätä virhettä on myöhemmin hyvin hankala jalostaa kannasta pois.

Yhdeksänkymmentäluvun puolessa välissä slate-gerbiilit olivat todella runsaslukuisia sekä erittäin kova tasoisia. Mutta yllättäen värin kasvatus romahti ja nyt slate gerbiili on jo todellinen harvinaisuus näyttelyissä. Viimeaikoina on slatejen määrä jälleen noussut, mutta valitettavasti gerbiilien taso ei ole noussut eläinmäärän mukana. Harmi, sillä tämä väri on todella näyttävä. Se sopii myös erinomaisesti aloittelevalle kasvattajalle. Tummaa yksiväristä eläintä on myös paljon helpompi kilpailuttaa virallisissa luokissa kuin esimerkiksi tikattuja tai vaaleita värejä.